Joensuussa on paikallisin voimin esitetty oopperaa sata vuotta, jo vuodesta 1915 lähtien. Alkuvaiheiden teoksiin kuuluivat Donizettin ”Rykmentin tytär”, Merikannon ”Pohjan neiti” ja osia oopperasta ”Aino”, jotka esitettiin täysin harrastajavoimin.
Joensuun musiikkiopistoon perustettiin oopperastudio syksyllä 1971 ja keväällä 1972 kuultiin ooppera- studion valmistamana osia Mozartin ”Taikahuilusta”. Ensimmäinen kokonainen ooppera, Purcellin ”Dido ja Aeneas” sai ensiesityksensä Joensuussa vuonna 1974 Joensuun musiikkiopiston jousiorkesterin kanssa.
Syksystä 1976 alkaen oopperaluokan työskentely tuli määrätietoiseksi yksinlaulun lehtori Olavi Hautsalon johtamana yhteistyössä Pekka Haapasalon johtaman kaupunginorkesterin kanssa.
Oopperaluokan ensimmäiseksi teokseksi valittiin Masgagnin ”Cavalleria Rusticana”. Teos esitettiin täydellisenä neljä kertaa Joensuun kauppaoppilaitoksen juhlasalissa toukokuussa 1977 loppuunmyydyille katsomoille.
”Cavalleria Rusticanan” toisen esityskerran jälkeen pidettiin kokous, jossa julkistettiin ajatus Joensuun Oopperayhdistyksen perustamisesta. Kesäkuun 16. päivänä v. 1977 pidettiin Joensuun Teatteri-ravintolassa perustava kokous, jossa mukana oli merkittäviä musiikkihenkilöitä ja oopperan ystäviä yhteensä 33 henkeä. Puheenjohtajaksi valittiin Kari Lauritsalo, joka toimi tehtävässä 10 vuotta, varapuheenjohtajaksi Raimo Paltakari ja muiksi hallituksen jäseniksi Pekka Haapasalo, Olavi Hautsalo, Kyösti Hyppölä, Toini Kirves, Jouko Naumanen, Ensio Räsänen, Jari Sinkkonen ja Seppo Vartiainen. Lauritsalon jälkeen puheenjohtajana ovat toimineet Hannu Susitaival, Raimo Paltakari, Helena Hulmi ja Mari Hämäläinen, Arja Airaksinen ja 24.5.17 alkaen uudestaan Helena Hulmi. Rahastonhoitajana toimi perustamisesta alkaen kevääseen 2013 saakka Jouko Naumanen, joka toimi myös sihteerinä vuoteen 1986 saakka.
Joensuun Oopperayhdistyksen, kuten muidenkin alueoopperoiden toiminnan tarkoituksena on ollut tehdä oopperaa ja musiikkiteatteria tunnetuksi omalla alueellaan, tarjota työtilaisuuksia maaseudun laulajille ja muille musiikkialan toimijoille samoin kuin sellaisen oopperayleisön löytäminen, joka ei ilman paikallista alueoopperaansa tätä taidemuotoa seuraisi.
Yhteistyö kapellimestari Pekka Haapasalon kanssa oli oopperan tuottamisen perusta ja Joensuuhun saatiin myös oopperakuoro, jonka johtajina olivat Kari Koskiluoma ja István Záborszky.
Yhdistyksen toimintavuosiin mahtuu sekä upeita onnistumisia että vaikeuksia, etenkin taloudellisia. Yhdistys on kuitenkin onnistunut tuottamaan yli 30 oopperaa tai korkeatasoista konserttia pienempi- muotoisten konserttien lisäksi yhteistyössä Joensuun kaupunginorkesterin ja osittain myös Joensuun kaupunginteatterin kanssa. Myös suositut musiikkimatkat ovat tarjonneet jäsenkunnalle elämyksiä.
Yhdistys haluaa myös tulevaisuudessa tarjota joensuulaisille ja maakunnan muiden kuntien asukkaille sekä oopperaa, konsertteja että kevyempää näyttämömusiikkia.
Tällä hetkellä yhdistyksen hallituksen muodostavat Helena Hulmi, Janne Vara (vpj), Janne Piipponen, Tiina Tolvanen, Maarita Mannelin, Esa Komulainen ja Eila Yrjölä, joka toimii myös sihteerinä ja talousvastaavana.
Yhdistyksen jäsenmäärä, joka on viime vuosina nelinkertaistunut, on n. 270.
Vuoden 2013 projektimme oli Monologiooppera Akselin esityksen järjestäminen. Esitys veti salin täyteen, mikä osoittaa, että oopperalle löytyy kiinnostusta maakunnassa.
Tällä hetkellä Joensuu on ainoa kaupunki itäisessä Suomessa, jossa on vielä omaa tuotantoa.
V, 2014 tuotimme Mozartin Taikahuilun, joka oli sekä yleisö-, että arvostelumenestys. Kenraalinäytöksen lisäksi kaikki 5 näytöstä olivat loppuunmyytyjä. Yhdistys haluaa omasta puolestaan monipuolistaa maakunnan musiikkikulttuuria ja mahdollisuuksien mukaan tehdä tuotannoista säännöllisemmän ja panostaa ammattimaiseen tasoon
V. 2015 helmikuussa tuotimme Joensuun Musiikkitalveen loppuunmyydyn ooppera-, operetti- ja musikaalikonsertin, marraskuussa tuotimme loppuunmyydyn oopperagaalan ja helmikuussa .16 solistivieraanamme oli Tommi Hakala.
V.2016 marraskuussa Rusasen loistava sisaruspari esiintyi Carelia-salissa loistavan vastaanoton saaneessa konsertissa.
Seuraava oopperatuotanto oli tammikuussa -17 ensi-iltansa saanut Rigoletto, joka sai jälleen arvostelumenestyksen. Helmikuun Joensuun musiikkitalveen tuotimme Sinivalkoiset sävelmät iskelmäkonsertin. Yhdistyksen 40-vuotisen taipaleen kunniaksi järjestettiin elokuussa Aarioita areenalla konsertti Utran Uittoareenalla.
Vuoden 2018 Joensuun musiikkitalveen tuotimme Winterraise laulusarjan solisteina Petri Lindroos, laulu ja Kristian Attila, piano. Elokuulla järjestimme Uittoareenalle Unkarilaisen illan, joka täytti sekä karsomon, että illallispöydät.
V. 2019 tammikuussa oli jälleen oopperan vuoro, Figaron häät Carelia-salissa. Helmikuun musiikkitalvessa esitettiin yhteistyössä Joensuun konservatorion kanssa musikaalikonsertti America! ja elokuussa Uittoareenalla Venäläinen ilta, joka oli yleisömenestys. Konserttisarjaa seurasi Musiikkitalven ”Rakkaudella” konsertti täydelle Carelia-salille.
V. 2020 aloimme valmistella oopperaan Lemmenjuoma esitettäväksi tammikuussa 2021. Korona panepidemia on siirtänyt esitykset loppukevääseen. 2020 elokuussa saimme kuitenkin katsomorajoitusten keskellä esittää Ranskalaisen illan Uittoareenalla. Talvi 2020-2021 menikin koronan kourissa, saimme kuitenkin harjoiteltua Lemmenjuoman esityskuntoon ja esiyukset päästään onnen kaupalla toteuttamaan viimein kesäkuussa 2021.

 

Säännöt

JOENSUUN OOPPERAYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 

(käsitelty ja hyväksytty yhdistyksen perustavassa kokouksessa 16.6.1977 ja korjattu

kokouksissa 28.5.1979 ja 15.12.1992, muutettu 5§ kokouksessa 1.12.2018) 

 

1 § 

Yhdistyksen nimi on Joensuun Oopperayhdistys ja sen kotipaikka on Joensuun kaupunki.

 

2 § 

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää oopperataidetta ja sen tuntemusta Joensuussa ja muualla Pohjois-Karjalassa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää oopperaesityksiä, konsertteja, juhlia, esitelmätilaisuuksia ja muita vastaavia tilaisuuksia. Yhdistys voi toimintansa tukemiseksi järjestää rahankeräyksiä hankittuaan asianomaisen luvan.

Yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia.

Yhdistyksen tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen hyödyn hankkiminen siihen osallistuville eikä yhdistyksen toiminta muutenkaan saa muodostua pääasiallisesti taloudelliseksi. Yhdistyksen jäsen ei saa palkkiota esiintymisestään yhdistyksen järjestämissä tilaisuuksissa.

 

3 §

Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä jokainen hyvämaineinen Suomen kansalainen ja oikeuskelpoinen yhdistys tai säätiö, jonka yhdistyksen johtokunta jäseneksi hyväksyy.

Kunniajäsenekseen yhdistyksen johtokunta voi kutsua henkilön, joka on erikoisen ansiokkaalla tavalla toiminut yhdistyksen tarkoitusperien hyväksi tai on muutoin ansainnut yhdistyksen erikoisen kiitollisuuden.

 

4 § 

 Yhdistyksen jäsenet suorittavat yhdistykselle jäsenmaksun, jonka suuruuden ja maksutavan yhdistyksen vuosikokous johtokunnan ehdotuksesta määrää.

Kunniajäsenillä ei ole jäsenmaksuvelvoitetta.

 

5 § 

Yhdistyksen asioita hoitaa sen hallituksena johtokunta, johon kuuluu puheenjohtaja ja kuusi (6) muuta jäsentä.

Johtokunnan puheenjohtajan valitsee yhdistyksen vuosikokous yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Johtokunnan muut jäsenet vuosikokous valitsee (3) vuodeksi siten, että kunakin vuonna kolmannes jäsenistä on erovuorossa, aluksi arvalla ja sen jälkeen vuorojärjestyksessä.

 

  6 §  

 Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin. Johtokunta voi valita keskuudestaan tai ulkopuolelta tarvittavia toimihenkilöitä, joiden toimintaohjeet johtokunta määrittelee.

 

7 § 

Johtokunta on päätösvaltainen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja vähintään  neljän (4) muun jäsenen ollessa saapuvilla.

8 § 

 Yhdistyksen nimen kirjoittaa johtokunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompikumpi yhdessä johtokunnan jonkun muun jäsenen kanssa.

9 § 

 Johtokunnan tehtävänä on

  • kutsua yhdistys koolle
  • johtaa ja valvoa yhdistyksen toimintaa ja sen kaikinpuolista kehitystä
  • pitää luetteloa yhdistyksen jäsenistä
  • hoitaa yhdistyksen juoksevia asioita, rahavaroja ja taloutta
  • laatia hyvissä ajoin ennen yhdistyksen vuosikokousta vuosikertomus ja tilit kuluneelta toimintakaudelta sekä talousarvio ja toimintasuunnitelma tulevaa toimikautta varten
  • jättää tilit kaksi (2) viikkoa ennen vuosikokousta tilintarkastajille, joiden on palautettava ne lausuntoineen johtokunnalle viimeistään viikkoa ennen vuosikokousta.

10 § 

 Yhdistyksen tili- ja toimikausi on 1.1. – 31.12.

Yhdistyksen vuosikokous, joka on samalla sekä vaali- että tilikokous, pidetään viimeistään kuluvan kauden huhtikuun loppuun mennessä.

11 § 

Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  • valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja pöytäkirjantarkastajat
  • todetaan kokouksen sääntöjenmukaisuus ja päätösvaltaisuus
  • esitetään yhdistyksen vuosikertomus, tilit ja tilintarkastajien lausunto
  • vahvistetaan tilinpäätös edelliseltä tilikaudelta
  • päätetään vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle tai päätetään niistä toimenpiteistä, joihin yhdistyksen hallinto ja tilintarkastajien lausunto ehkä antavat aihetta
  • päätetään jäsenmaksun suuruudesta
  • hyväksytään talous- ja toimintasuunnitelma alkanutta toimintakautta varten
  • valitaan johtokunnan puheenjohtaja
  • toimitetaan johtokunnan erovuoroisten jäsenten vaali sekä kahden tilintarkastajan ja kahden varatilintarkastajan vaali
  • käsitellään muut asiat, jotka johtokunta esittää vuosikokoukselle tai joiden esille ottamista joku yhdistyksen jäsenistä on kaksi (2) viikkoa ennen vuosikokousta kirjallisesti johtokunnalle ehdottanut.  

12 § 

 Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään milloin johtokunta katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.

13 § 

Yhdistyksen kokous kutsutaan koolle kokouskutsulla, joka julkaistaan yhdessä tai useammassa yhdistyksen kotipaikkakunnalla julkaistavassa lehdessä vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta.

14 § 

 Yhdistyksen kokouksessa on kullakin läsnä olevalla jäsenellä yksi ääni.

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jonka hyväksi useimmat äänet on annettu. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

15 § 

 Jos jäsen on jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän yhdistyksen liittymällä on sitoutunut tai jos hän menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella on huomattavasti vaikeuttanut yhdistyksen toimintaa, on yhdistyksen johtokunnalla oikeus erottaa hänet yhdistyksestä.

16 § 

 Päätös yhdistyksen purkamisesta tai sääntöjen muuttamisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä vähintään kuukauden väliajalla pidettävässä yhdistyksen kokouksessa, joita koskevissa kokouskutsuissa asiasta on erikseen mainittava. Päätöksen tekemiseen vaaditaan molemmissa kokouksissa vähintään 2/3 annetuista äänistä.

17 §

Yhdistyksen purkautuessa edellisessä pykälässä mainitulla tavalla sen jäljelle jääneet varat ja omaisuus luovutetaan Joensuun kaupungille.

18 § 

Muutoin noudatetaan voimassaolevia yhdistyslain säännöksiä.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]