Joensuun Oopperayhdistyksen tavoitteena on ollut tuottaa oma ooppera muutaman vuoden välein. Toisinaan yhteistyökumppaneita on löytynyt musiikin saralta joko koulutuksen puolelta tai kaupunginorkesterista, mutta useimmin tuotanto on hoidettu itsenäisesti. Juhlavuoden 2007 tilausoopperan ”Miinus kolme astetta” jälkeen etsittiin tutumpaa tuotantoa ja päädyttiin Wonfgang Amadeus Mozartin Don Giovanniin.

Don Giovannin harjoitukset aloitettiin keväällä 2009 ja ooppera esitettiin Carelia-salissa talvella 2010 pääosin joensuulaisin solistivoimin: Juha Eskelinen – Don Giovanni, Raija Puhakka – Donna Elvira, Anneli Hynninen – Zerlina, Katharina Freihoff – Donna Anna. Ulkopuolisina solisteina olivat Riku Pelo – Leporello, Joonas Eloranta – Don Ottavio, Mikko Järviluoto – Masetto ja Jari Parviainen – Komtuuri. Joensuun kapunginorkesteria johti harjoituksissa Kari Kropsu, esityksissä Tibor Bogányi. Saara Elomaa harjoitutti konservatorion kuoron oopperakuoroksi. Oopperan ohjasi Jari Salokangas, tuottajaksi yhdistys palkkasi Esa A Luukkaisen.

Iloisen Lesken majatalo operettikabaree hotelli Kimmelin Riversiden lavalla houkutteli täydet katsomot ensi-illasta 29.2.2012 alkaen. Kuudessa esityksessä kävi noin 800 katsojaa. Franz Lehárin ja Paul Abrahamin suosituimpien oopperoiden ympärille kirjoitettu tarina tarjosi katsauksen operetin historiaan. Kabareen rooleissa lauloivat Elina Risku, Esa A. Luukkainen, Katharina Freihoff ja Samuli Moilanen, kapellimestarina Pekka Mustaniemi. Puherooleissa esiintyivät Jari Salokangas. Iloisen Lesken Majatalon käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastasi Sinikka Tossavainen, esitykset toteutettiin yhteistyössä PM Tuotannon kanssa.

Joensuun Oopperayhdistyksen vuodet 2007 – 2017

Joensuun Oopperayhdistyksen neljä vuosikymmentä ovat mitä selkein todiste kulttuurin aaltoilevasta menestyksestä. Johan sanan opera (lat) etymologia paljastaa, että kyseessä on asia, joka tarkoittaa työtä, toimeliaisuutta, puuhaa ja vaivannäköä. Samalla tämä kaikki osoittaa, että oopperataiteella on oma maaginen voimansa kietoa ihmisiä sävelten ja tarinoiden verkkoon niin yleisöinä, tekijöinä kuin kannattajina. Joensuun Oopperayhdistyksen neljättä vuosikymmentä kuvaa monella tasolla sana menestyksekäs. Jäsenmäärä on yli kolminkertaistunut, 80 jäsenestä 260 jäseneen, mikä kuvastaa yleisesti oopperaa kohtaan heränneestä kiinnostuksesta. Toinen merkittävä seikka on talouden tasapainottaminen suuresta velkataakasta hienoisesti viivan alle jäävään tulokseen. Yhdistys on tehnyt ansiokasta työtä niin talouden kohentamisen kuin jäsenhankinnankin eteen.

Maakunnallisen oopperan kutsumuksena on tarjota uudelle yleisölle mahdollisuus tämän taiteenalan löytämiseen tasokkaasti toteutettujen tuttujen ja rakastettujen oopperoiden kautta. Samalla on haluttu pitää oopperaan aiemmin perehtynyt ihailijakaarti mukana. Maamme ainoalla oopperatalolla, Suomen Kansallisoopperalla, on voittoa tavoittelemattomien kannatusyhdistysten toimintaan verrattuna toisenlaiset edellytykset harvinaisempien teosten esittämiselle.

Joensuun Oopperayhdistys ry:n perustava kokous pidettiin 16.6.1977, jolloin mukana oli 33 oopperan ystävää. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Kari Lauritsalo ja varapuheenjohtajaksi Raimo Paltakari. Ensimmäisen hallituksen jäseniksi valittiin Pekka Haapasalo, Olavi Hautsalo, Kyösti Hyppölä, Toini Kirves, Jouko Naumanen, Ensio Räsänen, Jari Sinkkonen ja Seppo Vartiainen. Joensuun oopperayhdistys ry:n historiikit 1977-1997 ja 1997-2007 käsittelevät yhdistyksen kolmea ensimmäistä vuosikymmentä. Seuraavilla sivuilla luodaan katsaus vuosiin 2007 – 2017.

Säännöt

JOENSUUN OOPPERAYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 

(käsitelty ja hyväksytty yhdistyksen perustavassa kokouksessa 16.6.1977 ja korjattu

kokouksissa 28.5.1979 ja 15.12.1992, muutettu 5§ kokouksessa 1.12.2018) 

 

1 § 

Yhdistyksen nimi on Joensuun Oopperayhdistys ja sen kotipaikka on Joensuun kaupunki.

 

2 § 

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää oopperataidetta ja sen tuntemusta Joensuussa ja muualla Pohjois-Karjalassa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää oopperaesityksiä, konsertteja, juhlia, esitelmätilaisuuksia ja muita vastaavia tilaisuuksia. Yhdistys voi toimintansa tukemiseksi järjestää rahankeräyksiä hankittuaan asianomaisen luvan.

Yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia.

Yhdistyksen tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen hyödyn hankkiminen siihen osallistuville eikä yhdistyksen toiminta muutenkaan saa muodostua pääasiallisesti taloudelliseksi. Yhdistyksen jäsen ei saa palkkiota esiintymisestään yhdistyksen järjestämissä tilaisuuksissa.

 

3 §

Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä jokainen hyvämaineinen Suomen kansalainen ja oikeuskelpoinen yhdistys tai säätiö, jonka yhdistyksen johtokunta jäseneksi hyväksyy.

Kunniajäsenekseen yhdistyksen johtokunta voi kutsua henkilön, joka on erikoisen ansiokkaalla tavalla toiminut yhdistyksen tarkoitusperien hyväksi tai on muutoin ansainnut yhdistyksen erikoisen kiitollisuuden.

 

4 § 

 Yhdistyksen jäsenet suorittavat yhdistykselle jäsenmaksun, jonka suuruuden ja maksutavan yhdistyksen vuosikokous johtokunnan ehdotuksesta määrää.

Kunniajäsenillä ei ole jäsenmaksuvelvoitetta.

 

5 § 

Yhdistyksen asioita hoitaa sen hallituksena johtokunta, johon kuuluu puheenjohtaja ja kuusi (6) muuta jäsentä.

Johtokunnan puheenjohtajan valitsee yhdistyksen vuosikokous yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Johtokunnan muut jäsenet vuosikokous valitsee (3) vuodeksi siten, että kunakin vuonna kolmannes jäsenistä on erovuorossa, aluksi arvalla ja sen jälkeen vuorojärjestyksessä.

 

  6 §  

 Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin. Johtokunta voi valita keskuudestaan tai ulkopuolelta tarvittavia toimihenkilöitä, joiden toimintaohjeet johtokunta määrittelee.

 

7 § 

Johtokunta on päätösvaltainen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja vähintään  neljän (4) muun jäsenen ollessa saapuvilla.

8 § 

 Yhdistyksen nimen kirjoittaa johtokunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompikumpi yhdessä johtokunnan jonkun muun jäsenen kanssa.

9 § 

 Johtokunnan tehtävänä on

  • kutsua yhdistys koolle
  • johtaa ja valvoa yhdistyksen toimintaa ja sen kaikinpuolista kehitystä
  • pitää luetteloa yhdistyksen jäsenistä
  • hoitaa yhdistyksen juoksevia asioita, rahavaroja ja taloutta
  • laatia hyvissä ajoin ennen yhdistyksen vuosikokousta vuosikertomus ja tilit kuluneelta toimintakaudelta sekä talousarvio ja toimintasuunnitelma tulevaa toimikautta varten
  • jättää tilit kaksi (2) viikkoa ennen vuosikokousta tilintarkastajille, joiden on palautettava ne lausuntoineen johtokunnalle viimeistään viikkoa ennen vuosikokousta.

10 § 

 Yhdistyksen tili- ja toimikausi on 1.1. – 31.12.

Yhdistyksen vuosikokous, joka on samalla sekä vaali- että tilikokous, pidetään viimeistään kuluvan kauden huhtikuun loppuun mennessä.

11 § 

Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  • valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja pöytäkirjantarkastajat
  • todetaan kokouksen sääntöjenmukaisuus ja päätösvaltaisuus
  • esitetään yhdistyksen vuosikertomus, tilit ja tilintarkastajien lausunto
  • vahvistetaan tilinpäätös edelliseltä tilikaudelta
  • päätetään vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle tai päätetään niistä toimenpiteistä, joihin yhdistyksen hallinto ja tilintarkastajien lausunto ehkä antavat aihetta
  • päätetään jäsenmaksun suuruudesta
  • hyväksytään talous- ja toimintasuunnitelma alkanutta toimintakautta varten
  • valitaan johtokunnan puheenjohtaja
  • toimitetaan johtokunnan erovuoroisten jäsenten vaali sekä kahden tilintarkastajan ja kahden varatilintarkastajan vaali
  • käsitellään muut asiat, jotka johtokunta esittää vuosikokoukselle tai joiden esille ottamista joku yhdistyksen jäsenistä on kaksi (2) viikkoa ennen vuosikokousta kirjallisesti johtokunnalle ehdottanut.  

12 § 

 Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään milloin johtokunta katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.

13 § 

Yhdistyksen kokous kutsutaan koolle kokouskutsulla, joka julkaistaan yhdessä tai useammassa yhdistyksen kotipaikkakunnalla julkaistavassa lehdessä vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta.

14 § 

 Yhdistyksen kokouksessa on kullakin läsnä olevalla jäsenellä yksi ääni.

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jonka hyväksi useimmat äänet on annettu. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

15 § 

 Jos jäsen on jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän yhdistyksen liittymällä on sitoutunut tai jos hän menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella on huomattavasti vaikeuttanut yhdistyksen toimintaa, on yhdistyksen johtokunnalla oikeus erottaa hänet yhdistyksestä.

16 § 

 Päätös yhdistyksen purkamisesta tai sääntöjen muuttamisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä vähintään kuukauden väliajalla pidettävässä yhdistyksen kokouksessa, joita koskevissa kokouskutsuissa asiasta on erikseen mainittava. Päätöksen tekemiseen vaaditaan molemmissa kokouksissa vähintään 2/3 annetuista äänistä.

17 §

Yhdistyksen purkautuessa edellisessä pykälässä mainitulla tavalla sen jäljelle jääneet varat ja omaisuus luovutetaan Joensuun kaupungille.

18 § 

Muutoin noudatetaan voimassaolevia yhdistyslain säännöksiä.